perjantai 18. helmikuuta 2011

Tykkäätkö Euroviisuista ?

Tänä vuonna oli ensimmainen kerta kun minä katsoin Euroviisujen karsintakilpailut. Katsoin niitä Jyväskylässä suomalaisen ystävän luokse, muiden Erasmusten kanssa. Suomalainen finaali pidettiin viime lauantai-iltana. Suomalainen voittaja on Paradise Oscar, joka lauloi ”Da Da Dam”. Minusta tâmä laulu on yksinkertainen, mutta on miellyttävää kuulla sitä koska se on rauhallinen. Mutta, voi ei kun laulaja laulaa englanniksi!! 

Minusta on tosi tyhmää se, että Euroviisuissa on paljon englannin-kielellä lauluja. No ok, englannin ansiosta on helpompi ymmärtää sanat, mutta sitten, lauluissa ei enää ole sitä jotakin eritysta ja eksoottista. Euroviisujen ansiossa voisimme kuulla "tuntemättomia" kieliä. Esimerkiksi tykkään kuulla turkkilaista kieltä koska en ole tottunut siihen. Mutta jos kaikki laulaa englanniksi ei ole mitään omaperäistä...

En tykkännyt yhtäân ”Blessed with love”-kappalessta sen vuoksi, että se oli laulettu englanniksi. Inhoan myös ”hölmöjä” rakkaus lauluja (joku ystävä sanoi, että olin mustasukkainen laulajasta! , mutta tämä on tietysti väärä). Minun suosikki-biisini oli Sami Hintsasen ”Täältä maailmaan” mutta nyt kun minä oon enemmän kuunnellut Paradise Oskarin laulua luulen, että tykkään siitä enemmän. 

Oli hauskaa nähdä Euroviisuja, koska Ranskassa  haistatetaan pitkät niille ja myös koska karsintakilpailuja ei voi katsoa televisiosta koska tuomioistuin päättää edustajan euroopalaisessa finaalissa. Entä sinä? Oletko katsonut Euroviisut? Mitä sä ajattelet siitä? Oliko sinulla lempilaulu? 

 
Suomen voittaja Paradise Oskar laulamassa hänen laulua. 

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Jakaa lukemista…

Varmasti kun minä olen kirjoittautunut  kirjallisuuden kurssilla minä jaen vähän lukemista. Tässä kurssissa syyskuun lahtien minun kirjallisuuden ryhmän kanssa (me olemme 5 henkilöä) olemme komentoineet suomen kielen kirjoja, joten me kirjoitamme esseita niihen, annamme meidän näkökyyn niihen, etc...Huomenna minulla on esitys ryhmän kanssa luokan edessä Minna Canthin Köyhää Kansaasta. Tâtä mä pelkään koska olen tosi ujo ja lopuksi meidän täytyy sanoa mitä me luulemme tästä kirjasta, ja mun kotimaassa (Ranskassa) tämä on tosi epätavallista puhua kurssilla oman vaikutuksesta vaan meidän täytyy aina olla objektiivisia! Voin sanoa, että tämä ryhmän työ on mielenkiitoista siitä, että ryhmässäni on italialaisia ja suomalaisia opiskelijoita, ja me voimme liittää lukemista meidän oman kulttuuriihin ja tällä tavalla oppia enemmän. 

Minä en kommentoi netissä minun lukemisesta, sen vuoksi, että mitä minä luen netista on useammin ranskalaista poliittista juttua, ja en tykkää sanoa minun oma näkökyyn, koska luulen, että on helppoa tutkia jotakuta teknologian asiosta ja en haluaa, että voi  tietää minun poliittiset mielipiteet. Minä vain vastaan mielipiteiden tutkimuksiin. Mitä minä luen uutiset-lehdistä minä puhun useammin äidin tai Mummoni kanssa, tai kiinostuneiden ystävien kanssa. 

Olen lukenut Maijan artikkelin ja opinnut, että hän puhuu kirjallisuudesta EOTOn kanssa. Minä tein sen vähän minun EOTOn kanssa, mutta ei paljon koska hänellä ei ole paljon aikaa lukea ja nyt en minullakaan. Useammin kun minä puhun oman lukemisesta se on siellä Jyväskylässä ranskalaisen ystävän kanssa koska meillä on sama lemppi-kirjailija ja meillä on usein sama näkökyky kirjoistansa! 

"Nälkän  elämäkerta", Belgialainen lemppi-kirjalijani kirja jota olen lukemassa, sekä Minnan Canthin Köyhää Kansaa

Mitä tekee sinun mieli eniten ? Salmiakkia tai suklaata?

No, ok, meidän täytyi sanoa mitä me olemme lukeneet Suomeksi. Olisin voinut sanoa, että minä luin Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta kirjallisuuden kurssia varten...Mutta totuus on se, että aikaa puuttui minulta, joten luin sen ranskaksi...
Helsingin Sanomien paitsi, olen vain lukenut jokut laulujen sanoja ja Venäjän-kielellä Amiraalin leffan tekstejä suomeksi. 






Valitsin puhua tästä artikelista. Se puhuu abiturientien juhlista penkkarista. Abiturientit perinteellisesti heittävät karkkeja ihmisille kadulla.
Tätä nykyä nuoret eivät tykkää salmiakista eikä lik¨oörikarkeista. He eivät ole kiinostuneet halvempiin karkeihinkaan koska ne maistuvat kauheille. Voittaja on suklaa, eli se on uusi abien lemppi-makeinen. Jokut nuoret kuvittelivat, että olisi kivaa saada abiturienteista hyviä  tavaroita kuin laskettelulasit. 

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Minun maan perinne ulkomailla

Tänä kesikiviikkona olen kutsunut ystäviä syödäkseen ”Galette des Rois”, eli ”Kuninkaiden kakku”. Tämä on perune Ranskassa. Galette des Rois syödään tavallisesti ensimmäisenä sunnuntaina tammikuussa, eli tämä on ”loppiaisen voitaikinatorttu”.

 Aluksi roomalaisissa juhlissa Roomalaiset valitsivat orjan kuninkaaksi. Tämä orja oli kuningas yksi päivä ja voi pyytyä kaikkea. Valitakseen kuninkaan kaikki soivät kakkua, jossa härkäpapu oli kätketty. Orja joka löyti härkäpavun hänen kakun osasta oli sitten kuningas. 

Keskiaijassa ranskalaiset munkit tekivät sama päättäkseen kuka johtaa heitä. He kätkivät kolikon leivällä. Sitten leivän sijaan he söivät briossin, ja kansa teki sama. 1500-luvulla leipuret ja sokerileipuret kamppailivat kakun monopolen varten! Sen jälkeen leipuret keksivät ”galette”n jonka he tarjosivat ihmisille. Kuningas ihmisen täyttyi sitten tarjota galette, mutta tänä kertana hänen täyttyi ostaa sen... 1800-luvun lähtien galettessa on ollut posliinia tehty härkäpapu kolikon sijaan, ja keräillään ne. Nykyään galetten kanssa on kruunu, jonka kuningas pane päälleensa, ja joskus on toinen kruunu, joten kuningas/kuningatar valitse hänen kuningatar/kuningas antaen hänelle toisen kruunun. 

Perinteellisimman galette on kaksi voitaikinaa tehty, ja keskella on mantelileivos. Nuorin ihminen (tavallisesti lapset!) menee pöydän alle. Ihminen joka leikkaa galette kysyy nuorimmalta kenelle galetten osa menee, ja nuorin vastaa jokun nimi. 
 
"La Galette des Rois"


 
Posliinia tehty härkäpapu 

 

 

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Minä lukijana

Mitä tekstejä luet äidinkielelläsi?

Äidinkielelläni eli Ranskaksi luen kirjallisuutta kirjoitettu 1960-luvun asti; aikaisesta kirjallisuudesta luen vain hyvin vähän kirjailijaa. Pidän myös sarjakuvista. Luen usein uutiset netistä ja joskus kuvalehdistä. Tarvitsen sanakirjaa ja ensyklopediaa ja jotkut kirjoja opinnoihin. Katson laulujen sanat kun en ymmärrä mitä sanovat laulajat! 



 Mitä vieraalla kielellä?

Vieraalla kielella yritän lukea uutiset. Minä katson laulujen sanat. Englanniksi minun täyttyi lukea kirjallisuutta ja historiallisia tekstejä koska opiskelin sitä yliopistossa. Luen vielä vähän kirjallisuutta englanniksi, mutta muilla kielillä luen yksikertaisempia kirjoja. Koska Suomi on nyt minun pää-aihe minun täyttyy lukea vähän suomalaista kirjallisuutta, joka on tarpeeksi vaikeaa...



Mikä sinun mielestäsi on teksti? Anna esimerkki siitä, mikä on teksti ja mikä ei ole.

Minusta, teksti voi olla melkein mitä tahansa, jos vain tekstissä on vihreetömiä lauseita yhdessä yhtenäisesti ja josta löydään erilaisia sanomia (selitys, käyttöhje, tiedottaminen, näkökyky, ajatus, kertomus...). Tekstin ei tarvitse olla hyödyllinen. Minusta kun lauset eivät ole hyvin rakennettu ” syntaktisesti”, tämä ei ole tekstiä. Mutta jotkut taitelijat eivät totella koodeita ja me näemme sitä kuin tekstit... Mmm pitkä kysymys...



Kerro jostain sinulle merkityksellisestä oppimiskokemuksesta, joka liittyy vieraalla kielellä lukemiseen. Perustele, miksi kokemus oli merkityksellinen.

Yksi merkityksellinen oppimiskokemuksessani  on se, että kun olin teini-ikäinen ja alkoin oppia englantia, minä olin Harry Potterin hullu. Sitten kun siihen aikaan uusi Harry Potter julkaistiin Englannissa, joku ranskalainen ystävä joka oli Harry Potterin maassa osti sen minulle lahjaksi. Olin tosi iloinen koska tykäsin jo englannin kielestä ja silloin oli ajankohta lukea englanniksi toisissaan, niin kuin englantilaiset teini-ikäiset. En osannut hyvin englantia ja alussa lukeminen oli vaikeaa, minä aina tarkistin sanat sanakirjassa... mutta sitten se meni helpompi. Lopussa olin ylpeä (hehe) , ja minä edistyin paljon ja koulussa olin hyvä englannin kielessä sen ansiosta. 



Mikä vieraalla kielellä lukemisessa on vaikeaa? Perustele ja anna esimerkki.

On joskus vaikeaa ymmärtää tekstin kätketty merkitys. 
Kun luen suomeksi, minusta on vaikeaa se, että minulla ei ole paljon sanastoa. Sitten minun täyttyy vain lukea yksinkertaisia asioita.




Mikä vieraalla kielellä lukemisessa on hauskaa? Perustele ja anna esimerkki.

On hauskaa lukea uutiset minun maasta vieraalla kielellä, koska ulkomaalaiset toimittajat kritisoivat enemmän niitä erillä tavalla. Ja voin oppia uutisia muissa maissa, jotka eivät ole käsitelty minun maan uutisissa. Lukemisessa myös voidaan oppia sanastoa, esimerkiksi kun sama sana tule takaisin moni kertaa kirjassa. Ja tykkän siitä, että olemme erilaisessa ympäristössä.


 
Mitä hyötyä sinulle on siitä, että osaat lukea vieraalla kielellä?
Kun luet a) suomeksi

On hyvää osata lukea suomeksi koska ei paljon suomalaisia kirjoja ovat käännetty minun äidinkieleen. Ja se on hyvä harrastus koska, koska suomea on tosi erilainen kieli, voitettaan refleksejä.

             b) englanniksi 

Englanniksi on hyvää oppia sanoa asia erillä tavalla kuin minun äidinkielessä. On kummallista ja mielenkiitoista ymmärtää jotakin ja ajatella, ettei ole tosia samanarvoisuutta omalla kielellä. Tykkään sitä että voidaan pelata sanojen kanssa erillä tavalla.

             c) Espanjaksi on hyvää tehdä edestakaisia liikeita äidinkielen kanssa, ja myös, sen ansiosta, voin oppia nopeasti uusia sanoja. Lukea saksaksi on hyvä voimistelu aivoille, koska sanajärjestys on kuin ”sikin sokin” :D



Mitä lukustrategioita käytät?

Luen aina ensin koko tekstin. Kun en ymmärrä jotakin, sitten luen vielä ja yritän selvittää lausen rakennusta. Tarkastan sanakirjasta kun luulen, että tuntematon sana on avainsana, tai kun samaa sanaa tapaan moni kertaa. 



Käytätkö sanakirjaa? Millaista sanakirjaa?

Kotona käytän WSOY kaksikielinen sanakirja, ja koska en löytä kaikki siistä, käytän myös Wiktionary. Kun en ole kotona, minulla on pieni kaksikielinen sanakirja Gummerus.